Vaikuta DATAKESKUS

26.04.2021

                                                              

Nuuksio-Oittaa  

  Espoon sielu vaarassa 

                          m.597A8571.jpg

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri perusti v. 1987 ns. Nuuksio-työryhmän tavoitteena aikaansaada järviylängölle kansallispuisto.

Myös partiolaiset olivat aktiivisia asiassa. Valtionjohdossakin havahduttiin alueen ainutlaatuisuuteen.

Valtioneuvoston periaatepäätös Nuuksion järviylängön säilyttämisestä ulkoiluun         erämaisena luontoalueena tehtiin 1.6.1989:

 ”Alueelle ei tule sijoittaa virkistyskäyttöä, luontoa tai maisemaa haittaavia toimintoja.”

Kansallispuisto perustettiin 1994.

 

Oittaan alue on osa järviylänköä ja sitä on kehitetty asukkaiden ulkoilutarpeisiin aktiivisesti parinkymmenen vuoden ajan. Hiihtoladut ovat maankuulut, lisäksi alueella on frisbeegolfrata, ratsastusreittejä, lenkkipolku ja paljon ulkoilumahdollisuuksia, vaikkapa lintujen tarkkailuun.

Koronakriisin aikana Nuuksion ja Oittaan kävijämäärät ovat räjähdysmäisesti kasvaneet. Tarve olisikin ulkoilualueiden laajentamiselle.

 

Nyt Oittaa on vaarassa

Nuuksion järviylängön alueelle Hepokorpeen, lähes hiihtolatujen päälle, suunnitellaan valtavankokoista rakennuskompleksia, joka vastaa kooltaan yhdeksäätoista (19:ää) eduskuntataloa (yht. 205 000 k-m2).

Kyseessä on 100 MW:n tehon tarvitseva datakeskus, joka tuottaisi hukkalämpöä Fortumin kaukolämpöverkkoon. Rakentaminen tuhoaisi alueen ulkoilu ja luontoarvot sekä estäisi ulkoilureittien laajentamisen.

Ilmastonmuutos on merkittävä uhka ja sitä pitää torjua järkevästi.

Datakeskuksen tuottaman hukkalämmön hyödyntäminen on järkevää.

MUTTA... keskuksen sijaintipaikkaa Oittaalla ei ole kokonaisuuden kannalta järkevästi valittu.

Hanke on kansallisestikin merkittävä, nyt on tärkeää käynnistää hankeselvitys siitä, missä datakeskuksella olisi parhaimmat toimintamahdollisuudet.

Hyvällä tahdolla Espoo pystyy varmasti löytämään datakeskukselle soveliaamman paikan tai jopa jonkin muun innovatiivisemman ratkaisun hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen uhraamatta ainutlaatuista Oittaata ja palaa Nuuksion järviylängöstä.

 

Datakeskus ilman lämpövarastoja?

 Hankkeena datakeskus on kannatettava – automaatio ja tietojenkäsittely näyttävät nyt edellyttävän yhä enemmän palvelintilaa.

Datakeskukset tuottavat ylimääräistä lämpöä, jota kannattaa hyödyntää muihin tarpeisiin. Espoon kaupunki ja Fortum ovat suunnittelemassa valtavan kokoisen datakeskuksen sijoittamista Espoon alueelle.

Sijoituspaikaksi on valikoitunut Oittaan Hepokorpi, joka tällä hetkellä on maanviljelys- ja metsätalouskäytössä sekä virkistysalueena. Oittaan alue kuuluu Nuuksion järviylänköön, jonka maakunta-, yleiskaava ja asemakaavat ovat keskeneräiset. Katsomme, että datakeskusta ei em. eikä seuraavilla, myös itse keskukseen liittyvillä perusteilla tulisi sijoittaa Hepokorpeen:

 

• Keskuksen operaattorista ei ole tietoa (onko ylikansallinen it-yhtiö, sitoutuuko se toimimaan täällä? Mitä tapahtuu 15-20 vuoden päästä? Jäädäänkö jättiyritysten monopolin alle? Mitä käyttöä valtavilla rakennuksilla on, jos datakeskus lopettaa toimintansa?)

 • Datakeskus tarvitsee sähköä valtavasti, Fortumin esitteen mukaan kv. toimijat haluavat yleensä päästötöntä sähköä. Mistä sitä saataisiin riittävästi? Laitos kuluttaisi yli puolet Imatrankosken vesivoimalaitoksen vuosituotannosta (192 MW).

• Yhden suuren datakeskuksen sijaan voisi olla järkevämpää rakentaa neljä pienempää laitosta (HS 26.1.2021), joiden sijoittaminen olisi helpompaa, ja hajasijoitus varmistaisi kaukolämpöverkon toimintaa myös häiriötilanteissa.

 • Sijaintipaikkaa on perusteltu sillä, että Fingridin kantaverkko ja kaukolämpöverkko ovat lähellä, jolloin investoinnit näihin ovat pienet. Ei kuitenkaan ole kysymys suuresta investoinnista rakentaa sähkö- ja kaukolämpölinjoja muihinkaan kohteisiin.

 • Sijaintipaikkaa on perusteltu myös lentokentän ja korkeakoulujen läheisyydellä sekä osaavan työvoiman saatavuudella. Nämä perusteet eivät liity Hepokorpeen vaan toteutuvat kaikkialla pääkaupunkiseudulla.

 • Datakeskus tuottaa hukkalämpöä 100–150 MW teholla ympäri vuoden, mutta kaukolämpönä sitä tarvitaan vain kylmänä talviaikana. Mitä tapahtuu hukkalämmölle 100 MW kesäaikaan? Ei ole esitetty minkäänlaista suunnitelmaa lämmön talteenotosta ja varastoinnista. Minne varastot myöhemmin rakennetaan?  Oittaan ulkoilualueelleko?

 • Mitä tapahtuu kaukolämmön hinnalle, kuinka espoolaisten edut turvataan ?

Kuva3.pngHepokorpi osana Oittaata on korvaamaton ulkoilu- ja luontokohde, jota tulisi sellaisena kehittää eikä supistaa ja rapauttaa kohdetta sallimalla massiivinen teollisuusrakentaminen alueelle.

• Julkisuudessa ei ole esitetty investointilaskelmaa, miten Espoo hyötyy datakeskushankkeesta – mikä on kaupungin kassavirta?

• Datakeskus tulisi rakentaa kallioluolastoon – tämä olisi parempi vaihtoehto turvallisuuden, lämpötalouden ja ympäristönsuojelun kannalta

 • Eihän ole pakko rakentaa datakeskusta Espooseen, jos sille ei löydy soveliasta paikkaa?

 • Espoo voi aina käyttää lämmitykseen CO2-vapaata sähköä ja siten olla hiilineutraali

   Nyt ei pidä hosua – löydetään datakeskukselle hyvä paikka!

kuva_kartta.jpgVoimassa oleva Espoon pohjoisosien yleiskaava vuodelta 1997 on vanhentunut.

Espoon pohjoisosien uuden yleiskaavan (poke) valmistelu on parhaillaan käynnissä ja      siinä yhteydessä Oittaa voitaisiin kokonaisuudessaan määrittää virkistysalueeksi.

Espoon omistamat alueet Oittaan Hepokorvessa tulee varata espoolaisten virkistystä varten – valtava teollisuuslaitos, 205.000 k-m²:n suuruinen datakeskus ei sovellu tälle alueelle.

Yksityisiä maita ei tule pakkolunastaa – se ei ole nykyaikaisen yhteiskunnan toimintatapa eikä ole Espoon arvojen mukaista. Käyttäjämäärien kasvaessa virkistysaluevaraus olisi suorastaan välttämätöntä.

Samalla turvattaisiin viheryhteys Nuuksion järviylängölle. Maakuntakaavassa todetaan seuraavaa: ”Kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeä Oittaan alueen kulttuurimaisema ulottuu pitkälle Bodom-järven pohjoisosien pelloille.”

Onkin tärkeää ymmärtää, että mikäli järven eteläpää rakennetaan laajasti ja maastoa muokataan merkittävästi, on kulttuuriympäristö ja maisema pysyvästi pilattu.

Tämä näkyy selvästi jo julkisuudessakin esillä olleista datakeskuksen havainnekuvista.

Maakuntakaavassa on tuotu esiin selkeä tarve Kehä III:n poikki kulkevalle viheryhteydelle etelä- ja pohjoisosien välillä.

Poken valmisteluaineistossa vuodelta 20onkin todettu Oittaan aluetta koskevan ekologisen yhteyden kehittämistarve. Tämä yhteys tulisi varmistaa ennen alueen muita kaavoitus- ja rakentamistoimia. Datakeskus toteutuessaan kaventaisi viheryhteyttä merkittävästi vaarantaen sen toimivuuden luonnon näkökulmasta.

Oittaa on vilkkaassa ulkoilukäytössä vuoden ympäri. Reitit Nuuksion suuntaan, moninaiset aktiviteetit, talvella hiihtoladut ja avanto, kesällä metsäpolut, uimaranta, frisbeegolf, lasten leikkipuisto, ratsastusreitit jne.

Ravintola, saunat, ulkoiluvälinevuokraamo, Oittaan juhlakartano täydentävät aluetta. Leirintäaluetta kehittämällä alueesta voi tulla pääkaupunkiseudun matkailun helmi.

Espoon imagoon ja arvoihin kuuluu mm. innovatiivisuus, perheystävällisyys, turvallisuus, viihtyisyys, lähiluonto, saaristo ja Nuuksio.

Espoon metsissä on pääkaupunkiseudun suurimmat hiilinielut. Ne ovat myös tärkeitä vetovoimatekijöitä, kun perheet valitsevat asuinpaikkaansa.

Pandemian aikana yhteiskunnan arvot ovat muutoksessa. Ulkoilun ja lähiluonnon merkitys kansalaisille on merkittävästi kasvanut ja tulee jatkossakin kasvamaan. Onkin Espoon arvojen mukaista, että Oittaa Nuuksion järviylängön porttina säilyy tulevaisuudessakin kaupunkilaisten viheralueena. 

                                                                                     

Luonnon monimuotoisuus                                                                

Luonnonvarojen kestämätön käyttö on vähentänyt eläinlajikantoja peräti 68 % sitten vuoden 1976. Lukuisat maailmanlaajuiset raportit ovat osoittaneet, että luonnon monimuotoisuus hupenee ihmistoiminnan seurauksena edelleen.

 Kun luontoalueita muokataan, on siitä aina negatiivisia seurauksia luonnon monimuotoisuudelle. Kun laajat luontoalueet pirstoutuvat, niin ensin niistä häviävät ne lajit, jotka vaativat laajoja ehjiä ja yhtenäisiä alueita, esim. metsiä.

Onneksi Nuuksio on säilynyt hyvänä laajana kokonaisuutena, ja se on elintärkeä Espoon luonnon monimuotoisuudelle. Se ei kuitenkaan yksin riitä vaan on tarvetta säilyttää mahdollisimman paljon luontoa myös muualla.

Luonnon ja metsäympäristön tuottamista hyödyistä myös ihmiselle saadaan jatkuvasti lisää tietoa. Kasvavassa kaupungissa joudutaan rakentamaan paljon. Monessa kaupungissa on onnistuttu turvaamaan luonnon monimuotoisuus ohjaamalla rakentamista alueille, joilla on vähäisiä luonnonarvoja sekä välttämään rakentamista herkille alueille.

Suomessa lainsäädäntö, päätöksentekoprosessit ja käytössä olevat kehittyneet suunnittelutyökalut takaavat sen, että pystymme huomioimaan monenlaisia seikkoja, kun päätetään maakäytöstä. Tämän pitäisi jo onnistua niin, ettei ruveta rakentamaan teollisuuslaitoksia keskelle kauneinta ja arvokkainta luontoa.

Kun luonto on tuhottu ja populaatiot ja lajit hävitetty, ei niitä eikä niiden tuottamia hyötyjä saada enää koskaan takaisin. Luonnolla on monia terveysvaikutuksi

Luonnolla on monia terveysvaikutuksia                  

Luonto lähellä kotia tekee ihmiselle hyvää monella tavalla.

Parhaat terveysvaikutukset luonnosta saa, kun sinne pääsee säännöllisesti.

Lähiluonto on tärkeää, sillä luonnossa oleskelu vähenee sitä enemmän,

mitä kauempana omasta kodista ulkoilualueet ovat.                                                                 

Monimuotoiset luontoalueet tekevät hyvää myös lapsille ja nuorille.                                       

Tässä 4 luonnon terveysvaikutusta:

oittaa.netti_21.jpg

Verenpaine laskee

 Jo 15-20 minuutin istuskelu tai muu oleskelu luonnossa auttaa laskemaan verenpainetta.

 Stressi alas, vastustuskyky ylös

Luonnossa käveleminen, juokseminen, hiihtäminen pyöräily tai muu liikunta palauttaa ylikierroksilla käyvän ihmisen mieltä ja voi parantaa stressin heikentämää vastustuskykyä.

Päänsärky voi hävitä

Päänsärky, niskahartiavaivat ja muutkin kolotukset voivat hävitä luonnossa liikkuessa. Luonto houkuttelee sinne myös uudelleen ja ihmiset kokevat luonnossa liikkumisen usein kevyemmäksi kuin sisätiloissa liikkumisen.

 Ahdistus, masennus ja unettomuus voi helpottaa

Luonto vaikuttaa ihmiseen eri aistien välityksellä ja tukee ihmisen sisäisen kellon toimintaa, mikä voi helpottaa unettomuutta ja masentuneisuutta.

 Luontoympäristöä onkin käytetty mielenterveyskuntoutujien ahdistuksen, masennuksen ja levottomuuden hoidossa.

Luonnossa liikkuminen voi tukea lasten ja nuorten itseluottamuksen, sosiaalisten taitojen ja pitkäjänteisyyden kehitystä sekä yleisesti keskittymiskykyä.

Lähteenä: Luonnonvarakeskus Luke, Helsingin yliopisto, Mielenterveystalo.fi ja Mieli Suomen Mielenterveys ry

              

                                                                                        

 VAIKUTA PÄÄTTÄJIIN- JOTTA LÖYDETÄÄN DATAKESKUKSELLE SOPIVA PAIKKA ,

                                          JOKA EI OLE OITTAA  

                                   Osallistu kuntalaisaloite.fi -Espoo

           Oittaan ja Hepokorven virkistysalueiden säilyttäminen kokonaan

                                                  virkistyskäytössä.

                                Pro Bodominjärvi ry-Pro Bodom Träsk rf

                  Matalajärven suojeluyhdistys- Grundträsks skyddsförening ry

                       www.nuuksionjarsviylnko.fi / probodom@gmail.com

26.04.2021Vaikuta DATAKESKUS
18.03.2021UUTTA Datakeskus
10.03.2021Kuntalaisaloite Oittaa
03.03.2021Datakeskus info
15.02.2021Oittaan Datahanke
18.12.2020POKE- muistutus
04.03.2020Instagram
07.01.2020Kunniaosoitus Barkmannille
31.10.2019Oittaan Datakeskuksen tilanne
15.05.2019Datakeskus Oittaalle

Siirry arkistoon »