Avoin kirje Datakeskus08.09.2021
Avoinkirje Espoon päättäjille
Säilytetään Oittaa yhtenäisenä espoolaisten ulkoilu- ja virkistysalueena Oittaa on väärä paikka suunnitellulle teollisuusrakentamiselle
Espoon kaupunki on kaavoittamassa hankekehittäjä Fortumille Oittaalle, Hepokorvenkallion alueelle teollisuusrakennuksen, jonka pinta-ala on 205000 k-m2. Rakennuksen kokoluokka hahmottuu sijoittamalla samalle alueelle 18 eduskuntataloa.
Teollisuusrakentamisen kaava-alue ulottuu lähimmillään 700 metrin päähän Matalajärven Natura-alueesta ja 700 metrin päähän Espoon suurimmasta järvestä Bodomjärvestä. Teollisuusalue tulisi sijaitsemaan vain 20 metrin päässä kuntoilu- ja ulkoilureitistä, jota käytetään 24/7. Ei teollisuusmaisema sovi luontoalueelle! Nykyisenlaisen yhtenäisen Oittaan harrastusmahdollisuudet kuten suunnistus, polkujuoksu, sauvakävely, maastohiihto, metsässä liikkuminen, marjastus, sienestys jne. poistuisivat, ison metsäalueen hävittämisen ja rauhallisen metsämaiseman katoamisen kautta. Datakeskushanke on kannatettava mutta sijoituspaikka on väärä!
Hulevedet ja niiden tuomat haitta-aineet ovat merkittävä uhka järville. Lisääntyvät sateet vievät valtavalta 48 hehtaarin asfaltoidulta alueelta haitta-aineita järviin, jotka eivät kestä enää yhtään lisää fosfori ja typpikuormaa. Niiden elinkelpoisuutta ei saa uhata hulevesillä tai mahdollisella ympäristökatastrofilla.
Riippumattoman maisema-arkkitehdin asiantuntija-arvion mukaan rakennukset eivät sovellu maisemaan ollenkaan. Nykyisen peltoympäristön ja metsän rakentamisen myötä ulkoilijat ja lähiasuinalueiden asukkaat tulisivat kärsimään yli 22 metriä korkeiden rakennusten aiheuttamasta maiseman turmeltumisesta ja lähivirkistysalueen muuttumisesta teollisuusalueeksi. Suurella todennäköisyydellä toiminta tuolla alueella aiheuttaa 100 MW lämpöpumppujen, teollisuusalueen logistiikan ja rakennusten ilmanvaihtokoneiden yms. muodossa lisää melua ympäristöön. Usean rakentamisvuoden aikana Oittaan lähiympäristö, linnut ja eläimistö kärsisi rakentamisen aiheuttamista erilaisista haitoista, joista melu ole eivät niistä vähäisin.
Matalajärvi on ainutlaatuinen järvi koko Uudellamaalla, niin kasvillisuudeltaan kuin linnustoltaan. Matalajärvi kuuluu Nuuksion kansallispuistoon ja on Espoon arvokkain SPA-lintujärvi. Espoon yleiskaavassa järvi on merkitty suojelualueeksi. Kansallispuiston viereen ei millään perusteilla saa rakentaa valtavaa teollisuusrakennusta, varsinkaan Espoossa. Hankkeelle tarvitaan uusi sijoituspaikka.
Kuka operoi datakeskusta ja mitä siitä hyötyy espoolainen veronmaksaja? Fortum toimii datakeskushankekehittäjänä. Fortumilla on Espoon kaukolämpömonopoli. Yhtiötä kiinnostaa johtaa datakeskuksen hukkalämpö omistamaansa kaukolämpöverkkoon. Alenevatko espoolaisen kaukolämpöasiakkaan kustannukset? Mitä tähän osaa sanoa Espoon kaupunki, jonka ensisijainen tehtävä on ajaa espoolaisten etua.
Kaupungin päättäjät ovat valmistelleet hanketta varsin hiljaisesti, edes Espoon kaupunki ei tiedä kuka tulee olemaan datakeskusoperaattori, mistä ilmansuunnasta ja millä arvoilla se Espooseen tulee? Me espoolaiset emme tiedä, minkä näköisiä rakennuksia Oittaalle tultaisiin rakentamaan.
Yhtä hämärän peitossa on se, mihin hukkalämpö ohjataan, kun kaukolämpöä ei tarvita. Laitos tuottaa hukkalämpöä, jota ei tarvita kesällä tai muutoin lämpimään aikaan. Miten hukkalämpö vaikuttaa ympäröivään luontoon ja sen monimuotoisuuteen?
Datakeskus lisää Espoon sähkön tarvetta 100MW, mistä tämä hiilivapaa sähkö saadaan? Tätä ei espoolaisille ole kerrottu. Fortum sanoo korvaavansa Suomenojan kivihiilivoimalan kaukolämmöntuotannon datakeskuksen hukkalämmöllä. Tosiasiassa Fortumin on pakko sulkea Suomenojan kivihiilivoimala viimeisestään 2029, olipa Espoossa datakeskus tai ei. Tämä kivihiilivoimalan sulkeminen yritetään myydä espoolaisille ilmastotekona. Miksi espoolaisten pitää ottaa osaa Fortumin voimalan sulkemiseen, vaihtamalla luonnonvaraista metsää sähkön ja kaukolämmön myyntiin. Varsin huono peruste espoolaiselle hyväksyä yhtiön hanke hiilineutraalisuudesta. Sitä paitsi voivatko kiinteistökohtaiset lämpöpumput ja lämpökaivot lisääntyä myös Espoossa? Mikä on kaukolämmön elinkaari ylipäänsä? Onko vastuullista sitoutua hankkeeseen, josta ei tiedetä riittävästi? Espoon kaupungin tulee avata hanke kokonaisuudessaan espoolaisille, jotta sen hyödyllisyydestä on mahdollista vakuuttua. Kenen hanke tämä on - Espoon vai Fortumin? Mitä Espoo maksaa, kenelle ja paljonko, vai olemmeko saamapuolella? Tämä on epäselvää.
Datakeskuksen sijoituspaikkaa perustellaan vanhalla kaavalla Espoo perustelee datakeskuksen sopivuutta Oittaan Hepokorvenkalliolle 1990-luvun kaavalla, joka sallii osittaisen teollisuusrakentamisen alueelle. Aikaa tuosta kaavasta on jo 30 vuotta. Kuka vuonna 2021 saattaisi ehdottaa teollisuusrakentamista kansallispuiston naapuriin? Tuskin kukaan. Lisäksi suunnittelualueen välittömään läheisyyteen on 90-luvun kaavanteon jälkeen rakennettu hyvin paljon; Oittaa palvelee lähivirkistysalueena isoa asukasmäärää. Espoon pohjoisosien yleiskaava on keskeneräinen, miksi siis Oittaalle datakeskus? Datakeskukselle tulee etsiä toinen sijoituspaikka - ihmeellistä on, ettei sitä Espoossa muka pystyttäisi osoittamaan jo rakennetulta alueelta. Datakeskuksen väitetään olevan miljardi-investointi, laskelmaa ei ole missään esitetty, mutta jos väite pitää paikkansa, niin varmasti voidaan löytää myös toinen parempi sijoituspaikka, mainitussa kokoluokassa sähkösyöttö rakennuksille voidaan ottaa vaikka vähän kauempaakin. Millaisen diilin Espoo on tekemässä, siitä ei ole kerrottu mitään espoolaisille. Avoin Espoo ei olekaan avoin Espoo, toivottavasti uusi valtuusto muuttaa tämän paremmaksi.
ELY-keskus otti kantaa hankkeeseen 22.4.2021
ELY-keskus on lausunut asemakaavaehdotuksesta seuraavaa ja pyytää tarkennuksia:
- Kaavaa varten laaditut ilmastovaikutusten arvioinnit kaipaavat vaikutusten selvittämistä datakeskuksen hukkalämmön osalta - Ilmastovaikutusten arvioinnin epävarmuustekijät energiaratkaisuihin ja niiden vaihtoehtoisiin kehityskulkuihin liittyen - Tarvitaan kuvaus vaihtoehtoisista vähähiilisistä kaukolämmön tuotantoratkaisuista - Ilmastovaikutusten arvioinnissa ei ole käsitelty kuluvan sähkön määrää eikä lisäystä Espoon alueen nykyiseen sähkönkulutukseen - Ilmastovaikutusten arviointiin on tarpeen vielä kuvata lisääntyvän sähkönkulutuksen suhde kaukolämmön tuotannossa saataviin hyötyihin - Arvioinnissa ei ole käsitelty kunnolla hankkeen toteutumisen aiheuttaman merkittävän sähkön kysynnän systeemisiä kokonaisvaikutuksia pohjoismaiseen sähköntuotantojärjestelmään kuten mm. mahdolliseen säätövoiman tarpeeseen - Nyt jääkin auki kuinka paljon hukkalämmöllä tuotettu kaukolämpö tulee vaikuttamaan rakennusten lämmityksen päästöihin ja miten paljon ratkaisu lopulta parantaa kunnan mahdollisuuksia saavuttaa asetetut ilmastotavoitteet - Arviointiaineistossa ei tuoda esille, mitä kesäaikaan kaukolämpönä hyödyntämättä jäävällä datakeskuksen lämmölle tehdään ja kuinka paljon lauhdelämpöä joudutaan lopulta johtamaan kesäisin ulkoilmaan ja nostamaan lähiympäristön lämpötilaa
Uskallamme esittää espoolaisille päättäjille, että datakeskushanke Oittaan Hepokorvenkalliolle on keskeneräinen, eikä sen takia suunnittelua saa jatkaa datakeskuksen sijoittamisesta Oittaalle.
Datakeskushanke tulee viedä teollisuusalueelle, jossa sen ympäristövaikutukset luonnolle eivät toteudu.
Luotamme, että uusi valtuusto palauttaa hankkeen valmisteluun.
|
28.03.2022 | Helmi |
21.09.2021 | Säästetään Oittaa ! |
08.09.2021 | Avoin kirje Datakeskus |
06.09.2021 | UUTTA Datakeskus 6.9.2021 |
26.04.2021 | Vaikuta DATAKESKUS |
18.03.2021 | UUTTA Datakeskus |
10.03.2021 | Kuntalaisaloite Oittaa |
03.03.2021 | Datakeskus info |
15.02.2021 | Oittaan Datahanke |
18.12.2020 | POKE- muistutus |
Siirry arkistoon » |